Ideat muistiin

Näissä kirjoituksissani on ollut pientä taukoa. Se ei johdu sanottavan puutteesta, vaan siitä, että ideat, jota minulle on saattanut tulla vaikkapa pyykinpesukonetta täyttäessä, ovat unohtuneet sittemmin. (Ideat todellakin tupsahtelevat parhaiten silloin, kun niitä ei varsinaisesti etsi.)

Kannattaa aina pitää käden ulottuvilla muistilehtiötä tai -kirjaa! Siitähän minä olen itsekin täällä blogeissani kirjoittanut. Suutarin lapsilla... No ei sittenkään. Minulla on noita muistilehtiöitä useampi. Välillä olen vain luullut, että se idea on niin mahtava, etten unohda sitä.

Ei kannata luottaa edes omaan muistiin. Tämä maailma on niin täynnä melua, ärsykkeitä ja levottomuutta, että monet tärkeätkin ajatukset sekoittuvat ja unohtuvat, jos ei niitä kirjoita tai piirrä muistiin edes lyhyesti.

Muistiinpano on hyvin henkilökohtainen eikä sen tarkoitus ole tehdä vaikutusta muihin. Se on vain tukena, oli se sitten piirros tai yksittäinen sana. Sitäpaitsi vanhoista merkinnöistä poikii myös uusia ajatuksia, kun niitä katselee vuosien päästä.

Unelmakaupunkini

Kaikenlaisiin keskustankehittämisprojekteihin ja ihmisten houkuttelemiseen milloin millekin paikkakunnalle on panostettu viime vuosina. Jättimarketit ovat kaupunkien laidoilla, jossa auton pysäköintikin onnistuu helpommin ja lähes kaikki asiat tulevat hoidetuksi yhdellä käynnillä. Samalla keskustoista ovat kadonneet ihmiset, myös kotikaupungistani Lahdesta.

Olen usein miettinyt minkälainen olisi minun unelmakaupunkini ajattelematta sellaisia rajoituksia kuin budjetti tai kaupassa käynti. Kun kuitenkin pitäisi aina osata unelmoida sellaistakin, mikä ei ole ensi alkuun järkeväntuntuista ja rahankäyttö edellä menevää, vaan puhtaasti mielihyvää tuottavaa. Sitä muka järkevää ja byrokraattista on kyllä ihan tarpeeksi muutenkin.

Minun unelmakaupungissani olisi:

• Joku iso ja näyttävä rohkean näköinen monumetti, niinkuin St. Lousissa USA:ssa Eero Saarisen suunnittelema Gateway Arch -kaari. Lahdessa on kyllä hyppyrimäet, aikanaan järkevään tarkoitukseen rakennetut. Puuarkkitehtuuriveistoksetkin ovat ihan mukavia, mutta kesyjä. Sekaan mahtuisi taatusti rohkeampiakin vaihtoehtoja.
• Pitkä katettu ostoskatu tai useampi, jossa on myös kahviloita ja taidegallerioita sekä nuorisolle ja vanhuksille kokoontumispaikka joko erikseen tai yhdessä.
• Vanhuksille mahdollisuuksia tavata ihmisiä turvallisessa ympäristössä.
• Nonstop-bussi- tai ratikkakuljetus tiettyä reittiä keskustassa maksaen euron per matka tai vaikka maksuton tiettyyn aikaan päivästä. Selostus nähtävyyksistä.
• Värikkäitä laivoja.
• Värikkäitä rakennuksia. Seinämaalauksia. Värin käyttö ei maksa juurikaan enempää kuin harmaus, mutta vaikutukset ovat huomattavasti paremmat.
• Kaupunginosia tai kortteleita, joissa on sympaattista jopa peppipitkätossumaista tunnelmaa. 
• Huolella tehdyt lumityöt ja hiekoitukset, jotta paikkakuntalaiset uskaltavat lähteä liikkeelle jalkaisin talvellakin.
• Väriä asfalttiin. 
• Kauniita hoidettuja istutuksia. (Kesätyöntekijöitä palkataan niitä huoltamaan).
• Valaistusta hyvin suunniteltuna, harkittuna niin, että julkisivut pääsevät oikeuksiinsa ja kulkija saa lisää turvallisuuden tunnetta.
• Kaupunkimaskotti, joka liikkuisi tapahtumissa. Ei mikään mauton kertakäyttöpehmolelu, vaan kunnolla kaupunkia symbolisoiva, jota voidaan käyttää laajasti. Esimerkiksi kaupungin historiasta ammentava hahmo, mutta ei ryppyotsaisesti toteutettuna.
• Oma paikkakunnan leivos. Tai pulla. Karkki, tikkari, keitto, pasteija... Sellainen, jota ei saa muualta, koska se on niin "lahtelainen". Sitä ostetaan viemisiksi, koska se on niin erilainen ja sitä saa tarvittaessa kauniisti pakattuna.
• Ikäihmisille tapahtumia, joihin on ilmainen kuljetus, jotta he uskaltavat lähteä tapahtumiin illallakin. 
• Vartijoita kaduille, semmoisia ystävällisiä opastajia, joiden asut eivät muistuta poliisia eikä vartiointifirmaa, mutta tarvittaessa pystyvät pitämään järjestystä yllä ja saavat aikaan turvallisuuden tunteen.
• Lisää taidekoulutusta, jonka seurauksena kaupunkikuvassa näkyy enemmän erilaisia värikkäitä ihmisiä ja spontaaneja näyttelyjä. Kaipaan entisaikojen taideinstituuttilaisia.
• Suihkulähteitä.

Tällaisia sympaattisia pikkukujia kuten tämä Saksan Münchenissä, ei kannata purkaa pois.
Vanhat hoidetut rakennukset ja vehreys tuovat tunnelmaa jo historiansa takia.

Lisäksi olen asioita, joiden suhteen yleistä asennetta olisi hyvä muuttaa:

• Unelmaympäristössäni ketään ei karsinoida syrjääntyneeksi tai yksinäiseksi. Nämä nimitykset syrjäyttävät ihmisen jo valmiiksi ja he tuntevat itsensä epäonnistuneiksi. On ihmisiä, jotka ovat hiljaisempia, varovaisempia, syvällisempiä ja rauhallisempia tai rahattomampia eivätkä siksi tule osallistuneeksi niin paljoa erilaisiin tapahtumiin, vaikka haluaisivatkin.
• Ilmapiiri alkoholinkäytön suhteen pitäisi olla toisenlainen: Humalassaolo ei ole päämäärä, vaan noloa. Monessa muussa maassa se kuuluu itsestäänselvänä kulttuuriin. 
• Naapurin huomioonottaminen tervehtimällä tulee kuulua hyviin tapoihin. Saattaa olla, että jollekin yksinäiselle se on päivän ainoa sana, mutta tärkeä.

Omat ideat

Olen kirjoittanut tähän Lisäväriä-blogiini aiemminkin eri yhteyksissä ideoinnista mm. 29.9.2014 otsikolla "Mistä niitä ideoita". Jatkan, koska tämä aihe on loputon, onneksi.

Olen tavannut ihmisiä, jotka väittävät, ettei heissä ole mitään luovuutta. Esteenä on kuitenkin  ihminen itse. Jos uskottelee, ettei ole luova, samalla jäykistyy ajattelemaan juuri niin. Jos taas ajattelee enemmän tai vähemmän poikkiteloin ja saa siihen tarvittaessa rohkaisua ja opastusta, luovuus lisääntyy ja ideoita alkaa helpommin virrata.

Luovaan ajatteluun tarvitaan rentoa otetta.
Ideat eivät synny väkisin puristaen.

Ideoimisen alue on suuri ja jokainen miettii omaan käyttötarkoitukseensa sopivia aiheita. Käsityöihminen pohtii usein materiaalivalintojen ohessa visuaalisia teemoja, mutta kaikessa taiteellisessa työssä on hyvä miettiä ja etsiä myös jotain aivan poikkeavaa.

Se virkistää.

Poikkeavaa on siis se, mihin ei olla totuttu. Yhdistelmiä kuten kala ja villa. Tai havu ja asfaltti.

Ole rohkea. Tee virheitä.

Yhtäkkiä kirjoitettuani tuon havu ja asfaltti -yhdistelmän, mieleeni tulivat hiljattain uusien rakennusten julkisivuihin ilmestyneet koristeelliset pinnat, joissa harmaalle levylle on painettu kasviaiheita. Miksei siis asfalttia varten voisi kehittää kuvioita? Miettiä miten se on teknisesti mahdollista ja kehittää pysyväksi. Onhan monissa kaupungeissa maalattu asfalttipintaan mm. räsymattoa tai taiteilijat tehneet sateen sittemmin huuhtomia pastellimaalauksia.

Tällä tavalla ideointi saattaa lähteä alkuun ja suunnittelijan tie jatkuu eikä tuloksena välttämättä olekaan asfaltti materiaalina, mutta paikkoina silti jalkakäytävät tai torit ja kaupunkikuva piristyy.

Luovuusseminaareissa käytetään usein visuaalisena elementtinä jäävuorta ja sen huippua esittämään suunnittelun kehitystä valmiiksi työksi. Minulla on päässä aiheen visualisoimiseksi eräänlainen oksa  tai puu.

Rungossa tai varressa on niitä aineksia jos jonkinlaisia, hullujakin. Puu kasvaa ja siihen alkaa kehittyä hienompia oksia, joista jotkut ovat käyttökelpoisia ja tuottavat kukkia ja hedelmiä. Jotkut oksat kuivuvat pois, toisista tulee enemmän ja enemmän elinvoimaisia. Oksia voi myöhemmin vielä laittaa maljakkoon ja tehdä niistä vielä jatkossa oman yhdistelmän. Kehitys on parhaassa tapauksessa loputonta.

Ideointi on hauskaa ja sitä voi jokainen kehittää, sillä jokainen on luova.

Päässäni alkoi kypsyä päiväkurssi, jossa innostaisin osanottajia löytämään omia ideoita ja kehittämään luovuuttaan. Lauantaina 23.9.2017 pidän viisituntisen innostuspäivän, jossa käymme läpi monenlaisia ideointimahdollisuuksia ja keräämme materiaalia omaan inspiraatiovarastoon. Periaatteena on, että kuka tahansa voi oppia kurssilta omaa elämäänsä ja tekemistään varten uusia menetelmiä jännittämättä ja jarruttelematta.

Tässä vielä tietoja kurssistani: Wellamo-opisto Lahti, "Ideoinnista luonnosteluun" la 23.9.2017 klo 10-14.15, Kurssin ilmoittautumisnumero 011104350, hinta 10 euroa. Ilmoittautumiset netissä www.opistopalvelut.fi/wellamo-opisto tai opiston toimistoon p. (03) 814 4734 tai (03) 814 4755 tai Aikuiskoulutuskeskuksessa Kirkkokatu 16.

Suora linkki ilmoittautumiseen: Wellamo-opisto