Ihan kaunis liikerakennus Lahdessa

Kävelin tällä viikolla Lahden keskustan alueella asioimassa. Silmääni pisti Kauppakadulla tyhjillään oleva liikerakennus, jossa oli aiemmin Anttilan tavaratalo. Onpa kaunis noin liikerakennukseksi!

Yritin etsiä tuloksetta tietoa rakennuksen suunnittelijasta. Ainakin näin visualistin silmää tuo rakennus miellytti niin paljon, että arkkitehti ansaitsisi saada nimensä näkyvämmäksi tässä yhteydessä. Jos sinä lukijani tiedät, kuka rakennuksen on suunnitellut, niin laitathan viestiä.

Koska en tiedä varmuusella mikä rakennuksen tuleva kohtalo on, rupesin muistelemaan nuoruuteni ajan karmeita hävitystemppuja kotikaupungissani.
Kauniita jugendrakennuksia purettiin keskustasta armotta muka aikansa eläneinä. Silloin ne olivat alle 70 vuotta vanhoja, sodatkin kestäneitä. Moni minun lisäkseni jäi niitä kaipaamaan - varsinkin kun niiden tilalla seisoo persoonattomia laatikoita joidenkin sen ajan ihanteiden mukaisesti. Tästäkin aiheesta olen aiemmin blogissani kirjoittanut.

Nyt sellainen "vanha" rakennus on tuo liiketalo.

Rakennuksen julkisivulla jopa tavaratalon logot on esteettisesti aseteltu.

Pahoin pelkään, että tontin ollessa arvokas sille rakennetaan jotain tuottavampaa kuten suunnitteilla oleva tornitalo, ja tämä liikerakennukseksi kaunis esimerkki puretaan pois. Ehkä omistajat antavat sen ensin rapistua. Siinä vaiheessa, kun korjaaminen ei enää kannata, purkaminen tehdään ikäänkuin oikeutetuksi ratkaisuksi.

Onhan tämänkin rakennuksen alta aikoinaan purettu jotain pois. Ne tosin taisivat olla vanhoja puuhökkeleitä mikäli olen asian oikein ymmärtänyt. Mutta nykyään pitäisi miettiä myös mitä esteettistä arvoa uudella korvaavalla rakennuksella olisi. Ei siis pelkästään taloudellista joillekin harvoille. Onko tilalle tulossa kauniimpi, josta kaupunkilaiset voivat olla ylpeitä ja vierailevat ihastella?

Mikään paikkakunta ei vaikuta persoonalliselta, jos kaikki vanha puretaan pois ja korvataan heti uudemmalla, kun muoti muuttuu. Rakennusten huoltamista laiminlyödään. Mielestäni kaupunkien keskustoissa olevien rakennusten omistajilla tulisi olla erityinen vastuu kaupunkikuvasta.

Vanha sanonta "Aateluus velvoittaa" oli aikoinaan paikallaan, koska aateliset olivat niitä ainoita rahakkaita. Nykyään omistajat tulevat erilaisista olosuhteista, mutta velvoitteet olisi hyvä pitää mielessä.

Kaupunkitrendiä ja keskustan kehittämistä Euroopasta

Keskustan kehittäminen on monien suomalaiskaupunkien trendisana. Huolimatta monista keskustan elävöittämiseksi tarkoitetuista tapahtumista tulokset ovat vaikuttaneet lähinnä väliaikaisilta.

Jos ympärillä oleva kulissi on ankea, ihmiset kiirehtivät pian sinne missä on viihtyisämpää.

Monesti minua on surettanut rakentamisesta päättävien purkamisvimma, joka on johtanut tietynlaisen kutsuvan idyllin puuttumiseen. 70-luvulla hienoja jugendtaloja torneineen ja ulokkeineen purettiin vielä armotta tylsien laatikkokerrostalon tieltä. Kun ottaa huomioon, että sillä vuosikymmenellä jugendtyyli oli jopa muodikasta, ei voi kuin ihmetellä grynderien rahanahneutta ja lyhytnäköisyyttä. Purkamista myös vastustettiin äänekkäästi - useimmiten tuloksetta.

Sittemmin vielä moni muukin kaunis vanha rakennus on tavalla tai toisella saanut hävitä esimerkiksi kotikaupunkini Lahden keskustasta. En arvostelisi, jos löytäisin kauneutta tilalle rakennetuista. Käytännöllisyyttä ehkä, mutta se on juuri mielestäni se ongelma. Jos pelkkä käytännöllisyys on johtoajatuksena, niin ihmisetkin voi korvata roboteilla.

Onneksi aikanamme on  myös arkkitehteja, jotka suunnittelevat tiloja, jotka palvelevat ihmistä unohtamatta estetiikkaa. Graafisena suunnittelijana tiedän, että asiakas eli maksaja on myös aktiivisesti mukana projekteissa omilla näkemyksillään.

Euroopassa on vallitsevana aatteena rakentaa vanhoja keskustoja uudelleen jopa samannäköisiksi kuin ne olivat keskiajalla. En tarkoita, että kaikkea olisi sokeasti matkittava. Eihän Suomessa keskiajalla juurikaan ollut montaa kaupunkia tai merkittävän kaunista rakennusta lukuunottamatta hienoja kivikirkkojamme. Sitäpaitsi onhan turvallisuussyistä mietittävä myös parannuksia.

Mietin vain, että joku kannattava idea näissäkin laajamittaisissa ja kalliiksikin tulevissa projekteissa on. Katselin Deutsche Welle -kanavalta ohjelmaa, jossa esiteltiin Frankfurtin keskustan vanhan kaupungin uudelleenrakentamista. Siellähän vanhakaupunki tuhoutui kokonaan toisessa maailmansodassa. Samassa ohjelmassa mainittiin Puolan Poznanin idyllisiä keskiaikaisia keskustan taloja, jotka onkin rakennettu ihan viime vuosina vanhojen piirustusten mukaan.

Nyt joku sanoisi, että ovat saaneet EU:lta tai  Unescolta rahaa. En sen kummemmin ole syventynyt noihin rahoituspuoliin, vaan itse asian ytimeen ja tilanteeseen ennen sitä: Selvästikin hyvin moni on halunnut elävöittää tällä tavalla kaupunkia ja todennut sen viehättäväksi monotonisten lasipalatsien ja betonitornien sijaan tai rinnalle. Lisäksi he ovat tehneet kaikkensa, jotta suunnitelmat myös toteutuvat ja rahoittajat löytyvät.

Eräs kollegani, graafikko sanoi aikoinaan, että laadun tunnistaa myös siitä miten se vanhenee: Huono ei vanhene kauniisti. Jotain hyvää noissa vanhoissa rakennuksissa on, koska ne rapistuneinakin viehättävät. Joidenkin virtaviivaisten rakennusten mielikuvituksettomuus on suorastaan ahdistavaa. Miksei julkisivussa saa olla mitään radikaalia kuviota tai väriläikkää edes? Kaarta tai ympyrää? Katseenvangitsijaa.

Wienissä Hundertwasserhaus on tehty täysin aikansa eli 1980-luvun rakennussääntöjen mukaisesti, jopa silloisten aravamääräysten. Suunnittelija, taiteilija Friedensreich Hundertwasser oli niin luova, että hän keksi mahtavia ratkaisuja, joilla talosta saadaan kodikas, värikäs ja innostava ja vähän ihanan epäkäytännöllinenkin laineilevine käytävineen. Apuna suunnittelussa olivat tietenkin ammattiarkkitehdit. Joku puristi saattaisi pitää moista iloittelua mauttomana. Kuitenkin pääsystä taloon vuokralaiseksi on taisteltu sen valmistumisen jälkeen, puhumattakaan niistä lukuisista turisteista, jotka käyvät kuvaamassa taloa ulkoapäin. Rakennuksessa on monia piirteitä, joita kaipailemme vanhoista taloista: Epätasaisuutta, väriä, koristetta.

En ole arkkitehti, mutta pohdiskelen näitä asioita, koska olen ihminen, joka asuu ja elää eikä elinympäristö jätä minua kylmäksi.

Tässä vielä linkki englanninkieliselle sivulle, jossa kerrotaan Frankfurtin rakennusprojektista:

 Frankfurtin vanhakaupunki

Ja Wienin Hundertwasserhaus https://www.wien.info/en/sightseeing/sights/hundertwasser-house-vienna