Monesti arkailen hienojen materiaalien, kuten kauniin vanhan Kotiliesi-lehden leikkelemistä junk journal-projekteihini. Toisaalta mietin, että juuri sitenhän hyllyssä pölyttyvät materiaalit pääsevät todelliseen käyttöön. Eri asia on tietenkin, jos leikkelisin jotain harvinaisia postimerkkejä palasiksi, tai repisin historiallisesti arvokkaisiin tapahtumiin liittyviä dokumentteja. Enkä vahingoittaisi mitenkään vanhoja koulutodistuksiakaan.
Minulla on vanhoja, jopa satavuotiaita käsinkirjoitettuja nuotteja, joiden leikkelyä myös epäröin. Sitten mieleeni juolahti, että eiväthän kyseessä ole Mozartin alkuperäiskirjoitukset, vaan orkesterin läikikkäitä stemmanuotteja. Ne on myöhemmin painettu ja tallennettu uusien orkestereiden käyttöä varten.
Tässä on eilen lauantaina tekemäni pieni junk journal, tai pikemminkin kortti, jossa olen käyttänyt myös noita edellä mainittuja materiaaleja:
 |
| Kansikuvapojan leikkasin näkkileipäpaketista. |
 |
| Oikealla alhaalla on läppä, joka oli valmiiksi paketin pahvissa. |
 |
| Takakannen jätin melko pelkistetyksi. Vähemmän on usein enemmän. |
Pohjana tässä on ollut maissihiutalepaketti. Kun leikkaan siitä osia irti, en aina poista kaikkia läppiä. Kolmiulotteisuus on aina mukava lisä.
Tänä korona-aikana tämäntapainen työskentely pitää luovan mielen virkeänä ja harjoituttaa mukavasti sommittelu- ja värisilmää, kun varsinaisia toimeksiantoja ei juurikaan ole, eikä apurahoja kuvitusprojekteihin heltiä.
