Rumaa taidetta?

Olen viime aikoina törmännyt englanninkieliseen käsitteeseen "ugly art" eili ruma taide. Tämähän sopii mainiosti myös kollaasikirjojen piiriin, joista pidän kursseja Wellamo-opistossa Lahdessa.

Ruma taide -aiheessa keskustellaan muunmuassa onko ruma taide oikeasti rumaa, ja kuka sen päättää.

Itselleni tuo käsite osoittautui virkistäväksi ja vapauttavaksi.

Joskus työn aloittaminen on jäyheää tai tuntuu lähes mahdottomalta, koska takaraivossani on jonkinlainen onnistumisen pakko. Ihan kuin jokaista tekelettäni arvostelisi suuri tietävä tiukkapipoisten joukko. Tai minä itse.

Tässäkin olen tietoisesti käyttänyt vastavärejä
eli valinnut jopa mallit sen mukaan.
Asetelmaakin tuli hahmoteltua harkitusti.

Koetin siis irtautua ja olla miettimättä väriopillisia ja sommittelun sääntöjä, jotka opiskeluaikoina  koetin painaa mieleeni. Sovellettiinhan näitä sääntöjä lukuisten harjoitustöiden avulla. Jokainen työ myös arvosteltiin.

Rupesin tekemään hiljattain satunnaisille pahveille akryylivärein tai sekatekniikalla täysin vapaasti enemmän tai vähemmän abstrakteja aiheita. Tein siis pieniä teoksia ajattelematta tuleeko siitä kaunis, kantaaottava, puhutteleva, dynaaminen tai yleensäkään perinteisessä mielessä edes mikään taideteos puhumattakaan, että joku opettaja alkaisi jakamaan kritiikkiä ja numeroita. Minä vain tein pelkästä ilosta tai rentoutumisen tarpeesta.

Yhteen kollaasikirjaani, joka on enemmän art journal, tein akryylivärein, liiduin ja kollaasin avulla sivuja sinne minne halusin. Aiempia maalattuja pahvinpaloja lisäilen myös tähän kirjaan. Jatkan sitten kun siltä tuntuu ja aikaa riittää.

Tämä aukeama on vapaan tekniikan kirjasestani, jota täydennän silloin tällöin.

Tässä on aaltopahville tekemäni useamman tekniikan pieni taulu.

 

 

Takasivu kokeilevasta kirjastani. Tässä olen käyttänyt kangaspaperitekniikkaa,
jossa on hyödynnetty mm. silkkipaperia ja tekstinpätkiä lehdistä.
Lisäksi olen värittänyt osaa akryylivärein.
Valmis työ ei syntynyt hetkessä, vaan täydentäen jopa kuukausien päästä.

Kun töihin käyttää mahdollisuuksien mukaan uusiomateriaalia, kuten pakkauksien pahveja, lehtien sivuja, väriliitujen pätkiä, laatikkoon vuosiksi unohtuneita vesivärinappeja, niin kuuluisaa puhtaan valkoisen arkin kammoakaan ei synny.
Alku saattaa olla epäröivää, mutta intoa syntyy ja lisääntyy mitä enemmän viitsii tehdä. Tässähän ei ole päämääränä ehdottoman hieno lopputulos, vaan juuri se tekeminen ilman paineita.

Suosittelen myös sinulle, lukijani: Jos lopputuloksesta tulee mielestäsi ruma, niin olet onnistunut! Joskus taas epäonnistut ja valmis työ onkin hieno.

Linkit lyhytkursseilleni Wellamo-opistossa löydät blogini edellisistä postauksista.

 

Kollaasikurssi värikontrasteja hyödyntäen

Edellisessä postauksessani kirjoitin syksyn kursseistani Lahdessa Wellamo-opistossa. Koska ilmoittautuminen myös kevään 2022 kursseille on jo nyt mahdollista, kerron vähän 31.01. alkavasta lyhytkurssistani "Värikontrastit kollaasissa uusiomateriaalia käyttäen". 

Värien harkittu käyttö antaa merkittävästi lisäarvoa kaikelle sommittelulle. Siksipä päätin laatia kurssin, jossa käytämme tietoisesti värikontrasteja. Pohjustan tietenkin asiaa myös kurssin ensimmäisenä iltana, mutta jos haluat syventyä värioppiin ja värien sommitteluun enemmänkin, syksyn väripäiväni on oivallinen tietopaketti tätäkin varten. Ilmoittautuminen tuolle kurssille onnistuu vaikkapa edellisen heinäkuun postaukseni kautta.

Tässä jouluisessa kollaasissa (kirjan takakansi) on hyödynnetty värikontrastia.
Mahdollisuuksia on paljon enemmänkin, siitä kerron kurssilla sitten lisää.

 

Kerron syksyn mittaan myös tässä blogissani omista kokeiluistani. Kuten olen aiemmin kertonut, tämä harrastus on koukuttavaa ja kehittää samalla visuaalista silmää, sommittelutaitoja, värisilmää ja kädentaitoja. Ja kun näissä asioissa kehittyy, kaikki luova tekeminen tuottaa enemmän iloa.

Säästä siis lahjapaperit, vanhat lehdet tai esitteet, pahvinpalat, suklaarasiat, kangastilkut ja muut sälät. Niillä on käyttöä!

Tässä on linkki kevätlukukauden 31.01. alkavaan kollaasikurssiini:

https://www.opistopalvelut.fi/wellamo-opisto/search.php?l=fi&search=011104313

 

Ilmoittautuminen kursseilleni Wellamo-opistossa 2021 alkaa

Kehitä värisilmääsi ja sommittelutaitoasi!

Tällekin syksylle olen valmistellut kaksi lyhytkurssia Lahteen Wellamo-opistoon. Koska ilmoittautuminen alkaa tiistaina 10.08. klo 10, laitan tähän vielä tietoa ja linkin opiston sivuille.

Väripäivä - Intoa sommitteluun

Harjoitukset tehdään värilastuin, jotka tuon mukanani

 

Ensimmäinen lyhytkurssi on väripäivä, joka onkin ollut edellisvuosina suosittu, koska värien merkityksen tärkeyttä on taas alettu ymmärtää ja arvostaa. Liian kauan harmaa on vallinnut - väri, joka ei ole oikeastaa edes väri, vai mitä? Kurssi sopii taiteesta, sisustuksesta tai käsitöistä tai muuten vain väreistä kiinnostuneille.

Jos haluat saada intoa ja rohkeutta värien käyttöön, niin saatat pohtia, miten yhdistellä mielekkäästi sävyjä, joita sentään on olemassa tuhansia. Näihin väritunnelmiin, värien psykologiseen merkitykseen ja omien mieltymysten kokeiluihin syvennymme päivän mittaisella intensiivisellä kurssilla lauantaina 18.9.2021. Sinun ei tarvitse tuoda mukanasi kuin sakset, liimapuikon ja muutaman arkin valkoista A4-kokoista paperia, jolle voit liimata harjoituksia.

Värikurssini nimi on "Väripäivä- Intoa sommitteluun" ja ilmoittautumiseen sekä lisätietoihin pääset tästä linkistä: https://www.opistopalvelut.fi/wellamo-opisto/search.php?l=fi&search=011104302

 

 Kollaasikirja tai taulu uusiomateriaaleista

Kuvia kollaasikirjojen valmistamisesta ja valmiita sommitelmia

Toinen kurssini on kollaasikirjakurssi, jolla voit kirjan sijasta sommitella myös taulun. Käytämme uusiomateriaaleja, eli mitä vain voit kuvitella voivasi liimata esteettiseksi kokonaisuudeksi tai villin taiteelliseksi kokonaisuudeksi. Kollaasikirjasta käytetään myös nimeä liimakirja tai junk journal.

Materiaaleiksi käyvät kirjan ja lehden sivut, pahvit, konvehtirasiat, nuotit, kangaspalat, langat, lahjapaperin silput, napit, tarrat ja muut sälät, joita et kuvitellut voivasi tarvita. Vanhat kuitit ja matkaliput ovat myös oivallisia, jos ne vain sopivat suunnittelemasi aiheeseen tai sommitelmaan. Kurssilla vaihdellaan materiaaleja myös toisten osanottajien kanssa. Aloitamme perehtymisillalla, ja kahtena lauantaipäivänä syvennymme tähän innostavaan, rauhoittavaan ja sommittelutaitoa kehittävään aiheeseen.

Maanantaina 27.9. alkavan lyhytkurssin koko nimi on "Kollaasikirja tai taulu uusiomateriaaleista" ja ilmoittautumislinkki löytyy tästä: https://www.opistopalvelut.fi/wellamo-opisto/search.php?l=fi&search=011104311

Painetusta Wellamo-opiston ohjelmasta kurssini löytyvät sivulta 42.

Valmistelua (art journal)

Ideoita pursuaa, enkä usein ehdi tehdä edellistä valmiiksi, kun uusia ajatuksia syntyy. Parempi niin, sillä ainakaan hosumalla ei saa hyvää jälkeä. Kun joku työ lepää, sen jatkaminen tapahtuu alitajunnassa melkein kuin itsestään, ja konkreettinen työ tuntuu myöhemmin helpommalta.

Pohjustin art journal-tekniikkaa (vai työtapako se on?) ajatellen uusia sivuja nestemäisellä mustalla tussilla ja siveltimellä. Ihan villejä laikkuja ja puroja isolle arkille. Leikkasin ne sitten pienen kirjasen sivuiksi.

Yllä keskiaukeama kirjasesta. Alan täydentää sivuja sopivan hetken tullen. Juuri tämmöiset esivalmistellut pohjat auttavat, kun into tekemiseen iskee: Ei tarvitse aloittaa kaikkea alusta.

Tuo tussi on siis vedenpitävää Rohrers Ausziehtusche -nimistä. Voin siis huoletta jatkaa haluamallani tekniikalla ilman, että pohjan musta väri tuhriintuu. Olen aiemmin kirjoittanut tussin ja musteen eroista, löydät sen tästä linkistä: Tussi ja muste

Vielä yksi vinkki: Kun pohjustat sivuja, älä yritä tehdä täydellistä jälkeä. Muutenhan työn jatkamisessa ei ole mitään mieltä. 

Art journaling ja pieni kokeilu

Junk journal eli kollaasikirja on käsitteenä todella laaja. Yksi alue on art journal, jossa pelkän liimailun lisäksi voi maalata, piirtää, leikellä, repiä, ommella ja yhdistellä monia materiaaleja.

Tein yhden pienehkön kirjasen, jonka perusteella aion myöhemmin saada aikaiseksi monisivuisen version. 

Pohjana käytin jäätelötuuttipakkauksen kantta, joka oli tehty aaltopahvista. Huomasin, että pahville on hyvä maalata akryyliväreillä. Väri tarttuu hyvin sille puolelle, jossa ei ole kiiltoa. Sain sen kyllä painetullekin puolelle tarttumaan, kun annoin edellisen kerroksen kuivua kunnolla.

Pahvi oli epäsymmetrinen ja yläosastaan revennyt.
Maalasin kanteen akryyliväreillä vapaata kuviointia.

Sisäaukeamalle liitin maalarinteipillä yhden sivun vanhasta sanakirjasta
ja maalasin akryyliväreillä myös nämä sivut.

Idea k-kirjaimesta tuli tuon sanakirjan sivusta.
Lisäsin k-kirjaimella alkavia kuvia.

Tässä toinen aukeama. En raaski lisäillä oikealle puolelle mitään,
koska se näyttää kivalta ihan noinkin.

 
Tämä sama perusidea toimisi vaikka tilanteessa, jossa haluaisin antaa lahjaksi jonkun reseptin: Kuva- ja värimaailma vain reseptin sisältöön sopivaksi. En tietenkään suttaisi väreillä tuota tekstiosuutta.

Täydennän tätä pikkukirjasta, kunhan löydän mieleistäni materiaalia. En oikeastaan koskaan saa yhdeltä istumalta valmiiksi näitä, vaan mietin vaihtoehtoja. Ja kuka muka pakottaa kiirehtimään?

Kollaasia uusiomateriaaleista Wellamo-opistossa

Nyt ei kannata koronasta ja kotoilusta huolimatta siivota liikaa ja heittää ihan kaikkea pois.

Tulevalle syksylle olen suunnitellut taas lyhytkurssin Lahteen junk journal- eli kollaasikirja-aiheesta. Wellamo-opisto, jossa kurssini pidän, onkin jo julkaissut digitaalisen kurssiohjelman, josta voit vilkaista etukäteen tietoa mm. aikatauluista. Tässä linkki:

 kollaasikurssi

                                                                                  

Kurssillani pyrin aina näyttämään jotain uutta, jotta myös aiemmat osallistujat saavat intoa jatkaa tätä koukuttavaa ihanaa harrastusta, jonka materiaalit eivät todellakaan maksa liiman hankintaa lukuunottamatta mitään. No, olen itse käynyt kirppareilla euron budjetilla etsimässä jotain vanhaa repaleista kirjaa, koska omistani olen pitänyt liian hyvää huolta. Budjettiasia on ihan omissa käsissäsi.

Kertaan tässä vielä esimerkkejä, mitä kannattaa alkaa jemmata:

- kuitit, pääsyliput, matkaliput, tarrat, karkkipaperit

- kirjat ja lehdet, myös kellastuneine sivuineen, joko kuvien kera tai ilman, fraktuura olisi oikein hienoa

- seinä-, pöytä - ja taskukalenterit

- vanhat (epäonnistuneetkin) valokuvat, kiiltokuvat

- langat, pitsit, napit, kangaspalat

- käärepaperit, tapetinpalat, kuultopaperit, silkkipaperit, nuotit

- pahvinpalat, pahviset konvehtirasiat, pahviset elintarvikepakkaukset

- kirjekuoret, käsinkirjoitetut kirjeet, postimerkit

- leimasimet

- värituubeja, värikyniä, -liituja, tusseja

 

Tässä olen leikellyt pohjia fantasiapostimerkkejä varten. Noita värejä tarvitaan siis erilaisten vapaampien pintojen värittelyyn.

 

Jotkut käyttävät myös washiteippiä kiinnitykseen. En kuitenkaan houkuttele uushankintoihin, kun muullakin pärjää. Ja sitä muuta materiaalia alkaa tosiaan kertyä, kun on silmä tarkkana.

Tässä oli pieni tietopaketti materiaaleja varten. Kurssin sisällöstä kerron myöhemmin lisää.

Tutkielmia

Koko piirtäjäelämäni ajan olen tehnyt tutkielmia eri aiheista. Pidän niitä vielä vuosikymmenten kokemuksen jälkeen tärkeinä kaiken oppimisen kannalta. Sitäpaitsi niitä on peräti mukava tehdä.

Piirustus: Kirsti Nahirnyj

 
Olen silloin tällöin kohdannut vähätteleviä kommentteja tutkielmien piirtämisestä. Kaikkein ala-arvoisin oli mielestäni: "kaikenhan voi valokuvata". Jotkut eivät pidä tarkempien piirustusten tekemistä oikeana taiteena. Taide-sanan määrittelystä tietysti voisi väitellä. Kannattaneeko se? Saksankielessä Kunst eli taide ja taito tarkoittavat samaa. Hyvään lopputulokseen kun tarvitaan myös taitoa.

Kuka tahansa voi kehittää taitojaan: Taiteilijalle, taiteilijaksi aikovalle, kuvittajalle ja graafikolle ja mediasuunnittelijalle se on erityisen tärkeää. Miten muka voi tarvittaessa edes muokata valokuvaa, jos ei ymmärrä muodoista ja valaistuksen vaikutuksesta mitään? Tai rajata kuvia mielekkäästi, jos ei ole sommittelutaitoa?

Piirtäminen on myös ongelmanratkaisua.

Tutkielmia piirtäessä joutuu keskittymään, miettimään ratkaisuja työvälineiden valintaan ja niiden huoltamiseen, tarkkailemaan valon ja varjon käyttäytymistä eri olosuhteissa ja eri materiaaleissa. Samalla tulee keskityttyä mittasuhteisiin, perspektiiviin, asetteluun ja moneen muuhun asiaan, jotka vaativat paneutumista ja rauhoittumista.

Tämä nopeahko piirros on tehty niiden tietojen ja taitojen pohjalta, jotka olen oppinut
aiemmin tutkielmia tehdessäni, eli olen opiskellut muunmuassa ihmisen mittasuhteita
ja vaatetuksen materiaalien käyttäytymistä eri asennoissa.

Koko elämä on tutkimista ja opiskelua. Englanninkielinen study ja Saksan kielen Studie tarkkaan tehdyistä piirustuksista sen myös sanovat. Piirtäminen tuo kaiken lisäksi iloa elämään.