Sivut

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Mittasuhteita ja keskittymisen tarvetta

Joskus, tai ehkä useinkin, taiteellisen työn suunnittelija miettii mikä mättää, kun se jokin puuttuu eikä oma suunniteltu kuva puhuttelekaan, vaikka idea päässä ja luonnoksessakin oli alunperin niin loistava.

Suunnittelutyössä ja toteutuksessa miellyttävä rauhallinen ilmapiiri on hyväksi, jotta keskittymiskyky on parhaimmillaan. Harvassa ovat he, jotka pystyvät tuottamaan kelvollista jälkeä hälinän ympäröimänä.

Vaikka itse luonnos olisi ollut dynamiikaltaan reipas ja energinen, ei lopputulos isommassa koossa vastaa aina odotuksiani. Luonnostellessahan ihminen on yleensä rennompi. Osaan todellakin pilata mittasuhteita vain siitä syystä, että se rentous, joka vielä luonnostellessa oli, hävisi tavoitellessani täydellistä lopputulosta. Hälinä ja jännittäminen häiritsevät ainakin minua eniten luovaa työtä tehdessäni.

Vapaasti luonnostellessa, kuten tässä painotuotetta varten tekemissäni pikkuskitseissä myös tyhjän tilan käyttökin tulee kuin automaattisesti. Ja sehän auttaa jännitteen aikaansaamisessa.

Olen huomannut, että keskittymisen puutteen tuloksena on siis epäsopu työn mittasuhteissa. Ikäänkuin yleinen rauhattomuus aiheuttaisi sen, että tietämättään tuottaa vastapainoksi mahdollisimman rauhallisen oloisen tai tasapaksun teoksen, joka ei puhuttele ketään. Elementit ikäänkuin kilpailevat toistensa kanssa.

Mittasuhteisiin kannattaa kaikessa suunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Periaatteessahan se on kaiken sommittelun perusta.

Sopusuhtaisuus ei tarkoita tylsyyttä, vaan eri mittasuhteiden välistä vuoropuhelua, joka aiheuttaa joko tarvittavaa dynamiikkaa tai harmoniaa. Tämä pätee kaikkeen visuaaliseen suunnitteluun arkkitehtuurista postikorttiin ja veistoksesta mainonnan painotuotteisiin.

Katseelle pitää löytyä joku painopiste, johon kiinnittää huomio ensimmäiseksi. Tämä on tärkeää varsinkin visuaalisessa mainonnassa. Katsoja turhautuu, jos hän ei näe nopeasti mistä hänelle tarjotussa viestissä on kyse. Nykyisessä maailmassa ei monenkaan kärsivällisyys kestä sekavuutta. Ja selkeyden kaipuuhan on hyvä asia.

Sommittelussa on tärkeää yksi pääviesti. Sitä ympärillä olevat elementit tukevat.

Sen yhden pääviestin, joka siis on visuaalinen painopiste, sanoman on tietysti oltava jotain tärkeää. Muutenhan ihminen tuottaa pahimmassa tapauksessa ongelmajätettä. Ei kannata tuhlata aikaa ja materiaalia turhanpäiväiseen.