En kerta kaikkiaan osaa lopettaa

Aina kun tulee semmoinen hetki, että tekee mieli syventyä johonkin vapaaseen luovaan työhön, otan  ensimmäiseksi esille tarvikkeet kollaasejani varten. Niiden parissa pystyn keskittymään ja aika kuluu kuin siivillä.

Pienemmällä vaivalla pääsen, jos päätän täydentää aiemmin aloittamiani aukeamia. Usein ei kannatakaan tehdä koko sivua valmiiksi, vaan lopetella ensin periaatteella vähemmän on enemmän.

Minulla on kirja, johon teen ilman varsinaista teemaa ihan kokeilumielessä erilaisia sivuja ja aukeamia. Sitä esittelen taas tässä:

Täydensin vasenta sivua kakkupaperilla, ja oikealle kapeammalle sivulle tein neljästä elementistä sommitelman tekstisivun päälle (oksa, lihaliemimainos, lasten tietokirjan kuvitus ja sen alla revitty värikokeilu) .

Seuraava täydennys on tuo saman kirjan oikeanpuoleinen sivu, josta en saanutkaan aikaiseksi selkeää kuvaa tähän. Mutta pohjana näkyy nuottipaperi, jonka päällä on sekä teksti- että kuvaelementtejä eri lähteistä. Repimisen lisäksi tykkään leikata siksak-saksilla reunoja.

Kirjassa on myös yksi mustavalkoinen sivu, jota täydensin pepitaruudullisella silkkipaperin palasella sekä tuolla lokilla. Tämä sivu oli pitkään aika pelkistetty. Mutta kun värimaailman pitää rajalllisena, voi elävyyttä lisätä monilla elementeillä. Olen huomannut, että ei kannata silti kiirehtiä. Ajan kanssa löytyy sopivaa lisämateriaalia.

 

Vielä oli yksi aukeama tekemättä. Tältä se näyttää tällä hetkellä.

Piakkoin näytän mitä siitä tuli myöhemmin. Tosin taitaa tässä olla joulukorttien kirjoittelua välillä.

Välitöitä kollaasilla

Aina ei kaiken tarvitse olla suuritöistä. Aloittaminen tuntuu silloin vaivalloiselta. Minä teen usein myös kortteja ja kirjanmerkkejä, joista olen kertonut aiemminkin blogissani.

Nämä uusimmat haluan taas näyttää tässä, jotta sinä lukijani saat mahdolllisesti inspiraatiota omiin töihisi. Tai ihan muuten vaan.

Taas kerran repäisin ikivanhasta käsinkirjoitetusta nuottiarkista (minulla on niitä todella paljon) kauniisti kirjoitettua tekstiä. Tuon kengurun leikkasin vanhasta euron budjetilla ostetusta eläinkirjasta. Sen taustalla on maapähkinävoipurkin etikettiä. Lahjapaperia ja akryylivärisommitelmia revin tähän myös. Kasvi on vanhasta koulun luonnonhistorian kirjasta.

Yllä olevassa kuvassa näkyy yksi hiljattain valmistamani kirjanmerkki kortin kanssa samoja materiaaleja käyttäen. Kirjanmerkin taustaksi liimasin yhden yhtenäisen kuvan lumpeista.

Marraskuun Junk journal-töitäni

Tämän vuoden marraskuu on tuonut valtameren takaa aikamoista jännitystä. Toivotaan, että siellä oikeat aikuiset saavat asiat kuntoon ja kohta neljä vuotta vallinnut paha ja ahdistava ilma tuuletetaan vauhdilla pois.

Minä olen tenhyt taas lisää junk journal-tekniikan tuotteita rentouttaakseni mieltäni ja pitääkseni ammattitaitoani yllä väri- ja muun sommittelun merkeissä.

Tässä on maissihiutalelaatikon pahville tekemäni minikirja. 

Materiaaleina olen käyttänyt myös samaisen laatikon otsikkokirjaimia, Kirkonseutu-lehden numeroita, Uusi Lahti-lehden logoa, akryyliväriharjoituksiani, sata vuotta vanhoja käsinkirjoitettuja nuotteja, luontokirjan kuvia sekä vanhaa Kotiliesi-lehteä ja montaa muuta pientä palasta. On joukossa yksi leimakin.

 

Kirjan sidoin neulalla ja langalla ennen kollaaseja. Tein vain kaksi reikää selkämykseen. Koetin pitää värimaailman melko yhtenäisenä, koska kollaasi itsessään on melkoisen eläväinen. Yhtenäinen värimaailma pienine variaatioineen rauhoittaa kokonaisuutta.

Kannattaa muuten säilyttää isoja otsikoita lehdistä ja esitteistä, sillä yksittäisistä kirjaimista saa hyviä elementtejä, joita voi jakaa eri sivuille. Kirjasta tulee silloin myös yhtenäisempi. Minä olen käyttänyt etu- ja takakannessa saman otsikon kirjaimia.

Ehkä täydennän kirjaa joskus. Nuo violettivoittoiset akryylivärillä tehdyt struktuurisivut eivät ensi silmäyksellä kaivanneet muuta. Tämähän on ihan itseäni varten tekemäni rento sommittelu, jonka halusin näyttää sinulle, joka olet mahdollisesti aiheesta kiinnostunut.