Kotiliedestä junk journaliin

Monesti arkailen hienojen materiaalien, kuten kauniin vanhan Kotiliesi-lehden leikkelemistä junk journal-projekteihini. Toisaalta mietin, että juuri sitenhän hyllyssä pölyttyvät materiaalit pääsevät todelliseen käyttöön. Eri asia on tietenkin, jos leikkelisin jotain harvinaisia postimerkkejä palasiksi, tai repisin historiallisesti arvokkaisiin tapahtumiin liittyviä dokumentteja. Enkä vahingoittaisi mitenkään vanhoja koulutodistuksiakaan.

Minulla on vanhoja, jopa satavuotiaita käsinkirjoitettuja nuotteja, joiden leikkelyä myös epäröin. Sitten mieleeni juolahti, että eiväthän kyseessä ole Mozartin alkuperäiskirjoitukset, vaan orkesterin läikikkäitä stemmanuotteja. Ne on myöhemmin painettu ja tallennettu uusien orkestereiden käyttöä varten.

Tässä on eilen lauantaina tekemäni pieni junk journal, tai pikemminkin kortti, jossa olen käyttänyt myös noita edellä mainittuja materiaaleja:

Kansikuvapojan leikkasin näkkileipäpaketista.

Oikealla alhaalla on läppä, joka oli valmiiksi paketin pahvissa.

Takakannen jätin melko pelkistetyksi.
Vähemmän on usein enemmän.

 

Pohjana tässä on ollut maissihiutalepaketti. Kun leikkaan siitä osia irti, en aina poista kaikkia läppiä. Kolmiulotteisuus on aina mukava lisä. 

Tänä korona-aikana tämäntapainen työskentely pitää luovan mielen virkeänä ja harjoituttaa mukavasti sommittelu- ja värisilmää, kun varsinaisia toimeksiantoja ei juurikaan ole, eikä apurahoja kuvitusprojekteihin heltiä.

Viikonlopun kollaaseja ja muuta

Sauvakävelyn lisäksi olin viikonloppuna ahkera taiteellisessa mielessä. Eihän kollaasi pelkkää askartelua ole, jos sitä tekee ajatuksella.

Muistin, että yhdellä ystävälläni on maaliskuussa syntymäpäivä. Häntä ajatellen aloin tehdä korttia junk journal-tekniikalla. Pohjaksi valitsin suukkorasian kannen ja pohjan.

Liimasin pahvit maalarinteipillä korkeussuuunnassa toisiinsa sisäpuolelta.

Materiaaleina kollaasissa käytin muunmuassa omia villejä väripintaharjoituksia revittynä palasiksi, sanomalehden karttakuvia, lasten tietokirjan kuvia, käärepaperia, aikakausilehden tekstejä ja numeroita, keksirasian kuvitusta (takakannessa) ja silkkipaperia.

En vieläkään ole raaskinut uhrata uutta ompelukonettani näihin töihin, sillä edellinen hajosi samoihin aikoihin, kun aloin ommella pahveihin tikkejä.

Tässä kansi valmiina. Ikkunan kohdalla mietin kyllä mitä seuraavalle sivulle laitan.

Keskiaukeama. Tuossa pyöreässä läpässä oikealla on onnitteluteksti sisäpuolella.

Takakansi ja vähän itseironiaa, jonka vastaanottaja kyllä ymmärtää.

Lisäksi otin osaa hiihtohaasteeseen vähän eri lailla kuin muut, eli kuvitin Nastola-Asikkalan kansallispuvun hameeseen pukeutuneen naisen suihkimaan Päijänteen jäälle:

Ihan nappiin en tuon kuvituksen suhteen osunut, kun noissa kansallispukuraidoissa on aina oltava tarkkana, ja kuitenkin joku osa on liian leveä tai rypytys toisin. Parhaani tein, varsinkin kun piirsin tämän ilman elävää mallia tai valokuvaa.

Art journal värikkäänä

Nyt tein värisommitteluistani kaksi pientä art journal-tyyppistä kirjasta. Sattuma auttoi ja tuloksista tuli ihania yhdistelmiä, kun leikkelin sivuja ja liimasin kartongin päälle kansiin kokeilujeni tuloksia.

Sivuilla ja kansissa on siis pelkästään noita villejä värikokeiluja ja roiskeita. Molempien kirjasten ulkokansien taitteisiin laitoin washiteippiä siistimään taitoksen. Jossain vaiheessa liimaan kuvia tai piirrän sisäsivuille tussilla tai rasvaliidulla jotain. Täytyy miettiä vielä.

Joitain sivuja saatan jättää sikseen, koska niiden värit ja kuviot ovat sellaisenaan ihan mukavan näköisiä.

Taiteellisia kokeiluja

Päätin lopettaa Lisäväriä-yritykseni nyt helmikuun alussa. Lahti, eikä ehkä koko Suomi kuitenkaan ollut se ihanteellisin ympäristö kaltaisellemme yritykselle. 

Se ei kuitenkaan  tarkoita, että haluan olla jatkossa toimettomana. Kaikki oppimani taiteeseen, suunnitteluun ja sommitteluun liittyvä on niin oleellinen osa minua, että en halua heittää hukkaan opiskelemiani asioita, joista minulla on lisäksi pitkä kokemus kahdesta eri maasta.

Sunnuntain iloksi aloin tehdä väripintoja joko maalauksia tai art journalia varten. Taiteelliset vihkot ja kirjat ovat hyvinkin vapaamuotoisia ja niissä voi leikitellä vapaasti väreillä ja materiaaleilla.

Tein piirustuspaperille vesivärein pienehköllä värivalikoimalla ja leveällä siveltimellä pintoja. Lisäsin hiukan rasvaliidulla joitakin abstrakteja viivoja sekä roiskeita märällä siveltimellä. Huomasin, että työskentely tämmöisissä kokeiluissa on rennompaa, kun käyttää hinnaltaan edullisia materiaaleja. Tässä käyttämäni akvarellit ovat vuosia sitten Venäjältä tuliaisiksi saamiani.

Tuossa yläkuvassa näkyy leikkaamani palanen.

Leikkelen nimittäin sokkona nurjalta puolelta suorakaiteen muotoisia paloja. Ja kas, sattuma tekee melkoisen ihania taideteoksia. Työstäisinkö jotain isompaan kokoon?

Sanotaan, että hyvän taideteoksen ei tarvitse olla suuri, vaan se puhuttelee myös pienessä koossa.

Tämä ylläoleva palanen on oikeassa koossa hyvin pieni. Mutta se antaa mukavasti inspiraatiota.

- Vai pitäisikö sen olla ylösalaisin?

Syntyy näistä sitten mitä tahansa, ainakin tämä valmistelu- ja kokeiluvaihe on rentouttavaa.