Edellisessä kirjoituksessani mainitsin Lahden Inspis-hankkeen ja Lahti-Energian mahdollistamana toteutetut nuorten maalaamat sähkökaapit kaupunkikuvaa piristämään.
Otin tuoreen kuvan Lahden sataman lähettyvillä Jalkarannantien vieressä olevasta isommasta rakennuksesta, jonka ovat myös käsittääkseni tällaiseen hankkeeseen osallistuneet nuoret maalanneet.
Vaihtoehtona olisi ollut ikävän näköinen harmaa laatikko. Mutta iloksemme joku on saanut paremman idean ja nähnyt vaivaa rahoituksen hankkimiseen. Lisäksi on tarvittu vain taitavat tekijät.
Kirsti Nahirnyj kertoo kokemuksiaan ja havaintojaan värien, sisustuksen, käsitöiden ja taiteen alalla ja elämässä yleensä sekä antaa vinkkejä ideointiin.
tiistai 21. kesäkuuta 2016
perjantai 17. kesäkuuta 2016
Julkisivut ja taide
Katselin saksalaiselta 3sat-kanavalta makasiinityyppistä kulttuuriohjelmaa, jossa kerrottiin Rooman kaupungin tukemasta taideprojektista. Laitakaupungin ongelma-alueilla talojen julkisivuja on annettu taiteilijoiden käyttöön.
Näppäilin hakusanan Roma street art, ja sainkin näkyviin mitä hulppeimpia julkisivuja, todellinen nykytaiteen ilotulitus. Koska minulla ei ole nyt mahdollisuutta lähteä Roomaan kuvaamaan enkä halua loukata kenenkään tekijänoikeuksia, suosittelen teitä lukijoitani katsomaan netin näyttävää kuvagalleriaa.
Rooman kaupunki markkinoi näitä nähtävyyksiä, ja turisteja onkin saapunut runsaasti ennen niin kolkoille seuduille katsomaan valtavia taideteoksia. Samalla seudun asukkaat, varsinkin nuoret, on saatu mukaan kertomaan turisteille teoksista ja niiden taustoista. Aiheet kun pohjautuvat asukkaiden omiin kokemuksiin.
Samanlaista ihan pienessä muodossa on toteutettu Lahdessa Inspis-projektin puitteissa. Siinä nuoret ovat maalanneet sähkökaappeja mitä erilaisimmin teemoin. Jonkinlainen alku sekin.
Toivoisin, että vastaavanlainen suurimittainen projekti Rooman tyyliin tulisi mahdolliseksi myös Suomessa, ja ammattitaiteilijat pääsisivät toteuttamaan sitä. Aina ei tarvitsisi lähteä edes laitakaupungille.
Jos Rooman kaltainen turistikohde, jossa on jo valmiiksi valtavat määrät historiallisia nähtävyyksiä, katsoo tarpeelliseksi aloittaa tämänlaisen hankkeen, niin miksi ei suomalainen kaupunki? Eikö tänne kaivata nähtävää tai tekemistä?
Näppäilin hakusanan Roma street art, ja sainkin näkyviin mitä hulppeimpia julkisivuja, todellinen nykytaiteen ilotulitus. Koska minulla ei ole nyt mahdollisuutta lähteä Roomaan kuvaamaan enkä halua loukata kenenkään tekijänoikeuksia, suosittelen teitä lukijoitani katsomaan netin näyttävää kuvagalleriaa.
Rooman kaupunki markkinoi näitä nähtävyyksiä, ja turisteja onkin saapunut runsaasti ennen niin kolkoille seuduille katsomaan valtavia taideteoksia. Samalla seudun asukkaat, varsinkin nuoret, on saatu mukaan kertomaan turisteille teoksista ja niiden taustoista. Aiheet kun pohjautuvat asukkaiden omiin kokemuksiin.
Samanlaista ihan pienessä muodossa on toteutettu Lahdessa Inspis-projektin puitteissa. Siinä nuoret ovat maalanneet sähkökaappeja mitä erilaisimmin teemoin. Jonkinlainen alku sekin.
Toivoisin, että vastaavanlainen suurimittainen projekti Rooman tyyliin tulisi mahdolliseksi myös Suomessa, ja ammattitaiteilijat pääsisivät toteuttamaan sitä. Aina ei tarvitsisi lähteä edes laitakaupungille.
Jos Rooman kaltainen turistikohde, jossa on jo valmiiksi valtavat määrät historiallisia nähtävyyksiä, katsoo tarpeelliseksi aloittaa tämänlaisen hankkeen, niin miksi ei suomalainen kaupunki? Eikö tänne kaivata nähtävää tai tekemistä?
Tässä Lahden Aleksanterinkatua julkisivuineen. |
tiistai 7. kesäkuuta 2016
Kollaasia ja sommittelua
Hiljattain minulle tuli taas semmoinen hetki, että minkäänlainen suunnittelu ei tuntunut sujuvan - eipä minulla ollut juuri konkreettista toimeksiantoakaan.
Mieleeni juolahti kollaasi.
Rupesin leikkelemään erilaisia selkeitä kuvia vanhoista lehdistä. Kun niitä oli aimo annos kasassa, aloin leikkiä. Koetan nimittäin aina muistaa sen, että pieni lapsi on automaattisesti luova ja osaa ajatella poikkeavastikin, koska hän leikkii suuren osan ajasta. (Toivon, että edelleenkin kaikki lapset saavat leikkiä niin paljon kuin haluavat).
Aloin siirrellä kuvia ja tehdä erilaisia sommitelmia. Pohjalla näkyy olohuoneen pieni marmoripöytämme, joka antaa miellyttävän pehmeän taustan väreille.
Sommitellessani en ajatellut mitenkään kuvien sisältöä, vaan pelkkää muotoa ja väriä. Siirtelin siis mieleni mukaan tekstiblokkeja ja kuvia ja ihastelin miten hyvin jotkut värit sopivatkaan toistensa rinnalle, ja miten lisäämällä esimerkiksi voletin yhteyteen vihreää värit ikäänkuin hehkuivat toistensa seurassa.
Mitään en liimannut paikoilleen, jotta sommittelu pysyy leikkinä eikä pakonomaisena tuottamisena.
Sommittelua ja ideointia voi harjoittaa monella erilaisella menetelmällä. Kollaasileikin huomasin erittäin virkistäväksi. Jos kokeilet samaa, niin suosittelen, että otat kuvia sommitelmista vaikkapa kännykällä myöhempää tutkiskelua varten
Ideoinnista olen kirjoittanut blogiini aiemminkin, esimerkiksi 29.9.2014 otsikolla "Mistä niitä ideoita?"
Mieleeni juolahti kollaasi.
Rupesin leikkelemään erilaisia selkeitä kuvia vanhoista lehdistä. Kun niitä oli aimo annos kasassa, aloin leikkiä. Koetan nimittäin aina muistaa sen, että pieni lapsi on automaattisesti luova ja osaa ajatella poikkeavastikin, koska hän leikkii suuren osan ajasta. (Toivon, että edelleenkin kaikki lapset saavat leikkiä niin paljon kuin haluavat).
Leikkasin erilaisia kuva-aiheita, mutta melko tarkasti ääriviivoja myöten. |
Sommitellessani en ajatellut mitenkään kuvien sisältöä, vaan pelkkää muotoa ja väriä. Siirtelin siis mieleni mukaan tekstiblokkeja ja kuvia ja ihastelin miten hyvin jotkut värit sopivatkaan toistensa rinnalle, ja miten lisäämällä esimerkiksi voletin yhteyteen vihreää värit ikäänkuin hehkuivat toistensa seurassa.
Violetti ja vihreä muodostavat mukavan melkein vastavärikontrastin. |
Mitään en liimannut paikoilleen, jotta sommittelu pysyy leikkinä eikä pakonomaisena tuottamisena.
Sommittelua ja ideointia voi harjoittaa monella erilaisella menetelmällä. Kollaasileikin huomasin erittäin virkistäväksi. Jos kokeilet samaa, niin suosittelen, että otat kuvia sommitelmista vaikkapa kännykällä myöhempää tutkiskelua varten
Ideoinnista olen kirjoittanut blogiini aiemminkin, esimerkiksi 29.9.2014 otsikolla "Mistä niitä ideoita?"
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)