Luovuuttaan voi kehittää sijoittamatta liimapuikkoa enempää rahaa, ellei ole harjoittanut harmittavasti konmaritusta ja heittänyt kaiken tähän harrastukseen sopivan hukkaan. Tässä tarvitaan juuri niitä materiaaleja, joita tulisi laitettua roskiin. Jopa pienet silput lahjapaperin reunasta ovat varsinaisia aarteita, kuten jo edellisissä kirjoituksissani kuvasin.
Yllä olevalla sivulla on palanen venäläisen suklaakonvehdin käärestä, siksak-saksilla leikatut lehtileikele ja akryylimaalaukseni reunapala, lastenkirjan kuvitusta alareunassa sekä kullanväristä pitsiä. Kutsu -teksti on jämä vanhasta tarra-arkista.
Tekstausharjoitusteni irtosanat aion myös käyttää joihinkin sopiviin kohtiin. Nuo värilliset palaset ovat vanhan biologian kirjan pieneliöitä, joita piirtelin läpi ja väritin kevyesti vesivärillä. Itsetehdyt elementit ovat omiaan elävöittämään mitä tahansa sommitelmaa.
Luulin jo heittäneeni 80-luvun Letraset -kirjainarkit pois. Melkein kiljahdin ilosta, kun löysin ne hiljattain eräästä kansiosta vanhojen piirustusteni vierestä.
Tässä vielä yksi aukeama, jossa olen käyttänyt kirjainleimasimia sekä vanhoja ja uusia lehtileikkeleitä:
Elokuussa alkaa ilmoittautuminen Wellamo-opiston kurssilleni "Junk journal - kollaasikirja uusiomateriaaleista". Ilmoittautumislinkki löytyy edellisestä kirjoituksestani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti