Olin kouluikäisena aika huono muistamaan historian ja uskonnonopetuksen tunneilla opittuja asioita. Alitajuntani kai pisti jotenkin hanttiin. Eihän se tosiaankaan pidä paikkaansa, että Suomen naapurimaat olisivat Ruotsi, Norja ja Neuvostoliitto, ainakaan täysin. Tai että Ranskan valuutta on frangi tai Saksan Liittotasavallan pääkaupunki on Bonn. Oli noista tiedoista aikanaan jotain hyötyäkin, mutta aavistin kai, että kaikki muuttuu koko ajan.
Olen tavannut silloin tällöin ihan fiksultakin vaikuttavia ihmisiä, jotka uskovat kaiken, mitä kuulevat tai lukevat kyseenalaistamatta mistä lähteestä he ovat "tiedon" saaneet. Kun olen kysynyt, niin vastaus on ollut "mediasta". Ja tieto on sitten heidän mielestään ehdoton fakta eikä sen jälkeen kysytä eikä ihmetellä - korkeintaan paheksutaan.
Lapselle tulee kyselyikä, jolloin hän kysyy koko ajan kaikesta mahdollisesta ja monta kertaa. Se tarkoittaa, että lapsi kehittyy ja käyttää luontaista uteliaisuuttaan hyväkseen.
Itse olen tottunut aina tarkistamaan mikä lähde jonkun uutisen on levittänyt varsinkin jos tieto vaikuttaa kummalliselta. No, minun mielestäni usein asiat ovat kummallisia, vähän niinkuin Mr Beanilla.
Tarkoitukseni oli kirjoittaa suunnittelijan kannalta. Jokainen ammattilainen tietää, että ilman kysymyksiä mitä kenelle ja miksi ei kannata suunnitella.
Mielestäni miksi on aina tärkein kysymys. Muutenhan sitä tulisi koristeltua ilman päämäärää jotain, jolle ei löydy varsinaista tarkoitusta edes. Miksi lihavoin tuon kysymyssanan ja värjäsin sen punaiseksi? Koska se on tämän kirjoitukseni tärkein sana, ja halusin vahvistaa sitä lihavoittamalla ja käyttämällä punaista väriä, joka on huomioväreistä se voimakkain.
miksi? miksi? warum?
Luovuudella täytyy olla aina joku merkitys. En nyt tarkoita ideoinnin alkuvaiheita, jolloin leikitellään ja hullutellaan, vaan luovan työn toteutusta. Ei siis luovuutta vain sen takia, koska minä olen niin helkutin luova ja teen kaiken ihan eri lailla kuin muut ja herätän valtavasti huomiota ja osasin tehdä sen uudella ohjelmalla vielä.
Luovan työn tulee palvella eikä tuottaa ongelmajätettä, oli sen henkistä tai materiaa.
Edelleenkin ihmettelen viimekesäistä paikallislehden kesäliitteen kansikuvaa, jossa valkoisella pohjalla oli ohutta tekstiä ja kalpeahko miehen kuva.
Kesään ja sen odotukseen kuuluvat käsitteet kuten ilo, väri, lämpö, loma ja liikkuminen. Siis dynamiikkaa ja lämpöisiä värejä. Ajattelen, että näillä ihmisiä houkuteltaisi kauden tuleviin tapahtumiin.
Kesän jälkeen tosin mietin, että liitteen kannen suunnittelija lienee on ollut selvännäkijä. Kesästä tuli odotettua kylmempi, moni arkaili matkustelua ikävien kansainvälisten tapahtumien jälkeen eikä kotirannoillakaan tarjennut monena päivänä polskutella. Ehkä suunnittelijakin ajatteli "miksi laittaa värikkääseen kesämekkoon pukeutunut neitonen kanteen, jos kesästä kuitenkin tulee aina kolea pettymys".
Miksi? Minä sanon, että siksi, koska toivoa pitää olla ja sitä voi tarjota.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti