Sivut

lauantai 14. huhtikuuta 2018

Korjailin vanhaa maalaustani

Kun vastikään kirjoitin iästä ja käsialan muuttumisesta, niin tämä kirjoitukseni sivuaa samaa aihetta. Katselin paria 2000-luvun alkupuolella tekemääni akryylimaalausta.

En ole aiemmin rohjennut puuttua vanhoihin töihini, vaan olen ajatellut säästää niitä tietyn ajan dokumenttina. Oivalsin kuitenkin yhtäkkiä, että minullehan nuo työt kuuluvat ja saan tehdä niille mitä haluan. - Varsinkin kun työn nyt työn alla oleva maalaus ei enää edes puhutellut minua, vaan vaikutti aneemiselta.

Vuonna 2003 maalaamani taulu kuuluu vihannessarjaan.
Minua on aina kiinnostanut aiheena eniten kaikki elävä ja tuore.



Kylläpä tuntui vaivalloiselta korjailla vanhaa työtä. Värin lisääminen ei auttanut, joten korjailin syvyysvaikutelmaa vaalentamalla taka-alan sipuleita ja paprikaa. Samalla lisäsin elävyyttä tuohon punaiseen paprikaan rennoin, mutta tarkkaan harkituin siveltimenvedoin ja vaihdoin eteen yhden sipulin.


En ollut tyytyväinen ja mietin, pohjustaisinko koko kankaan umpeen valkoiseksi ja käyttäisin sen kokonaan uuteen maalaukseen. Kokeilin vielä yhtä vaihtoehtoa:


Nyt tuota ruskeata tylsän oloista herkkusientä ei ole koko taulun leveydeltä. Valkosipuli ja mielikuva sen mausta antaa taululle enemmän makua. En ollut myöskään tyytyväinen sinivioletteihin varjoihin, vähensin vielä niiden intensiivisyyttä.

Ja kuten aina, en ole vielä vakuuttunut siitä, onko tämä maalaus nyt täysin valmis. Ainakin tästä on hyvä jatkaa. Toisaalta liian sliipattu ja täydellinenkään oikein ole minun mieleiseni lopputulos.

Maalauksen taakse lisään uuden vuosiluvun korjauksieni mukaisesti.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti