Sivut

maanantai 12. helmikuuta 2018

Alennusta?

Kun olen myynyt uniikkikorttejani, olen saanut usein innostavaa palautetta asiakkailtani, jotka todella arvostavat tekemääni työtä. Kiitoksesta jää aina hyvä mieli ja sehän on inhimillistä ja antaa energiaa.

Joskus olen kuitenkin törmännyt satunnaisilta katselijoilta seuraavanlaisiin kommentteihin: "Montako pitää ostaa, että saa paljousalennusta?"

Suostuisivatkohan nämä henkilöt omassa työssään palkanalennukseen? Päättelen lukuisista lakoista ja mielenosoituksista ja palkkaneuvotteluista, joista vuosi vuodelta uutisoidaan, etteivät suostuisi.

En myöskään myy halpatuontitavaraa Aasian maista, vaan oman työni tuloksia pienellä korvauksella.

Pääsiäiskortti, yksi niistä ennen signeerausta.
Joulun 2017 yksi versio
Korttini eivät ole painotuotteita, vaan aitoja uniikkeja, joissa jokaisessa on minun henkilökohtainen kädenjälkeni alusta loppuun lukuunottamatta kartonginvalmistajaa.

Taiteilijan työssä tuntipalkka saattaa olla yksi euro puhumattakaan monesti tehtävästä ilmaistyöstä.
Valitettavasti on sellaisia ihmisiä, jotka elävät periaatteella "minun on saatava kaikki, mutta en halua maksaa siitä korvausta".

En yhtään ihmettele, että taiteilijajärjestöt ovat alkaneet kampailla taiteilijan työn korvauksen puolesta. Useinhan teetetään työtä palkatta sillä houkuttimella, että tunnettuus kasvaa ja kyllä ne työt sitten menevät myöhemmin kaupaksikin.

Taiteelliset ihmiset eivät ole laskelmoivia. Muutenhan olisimme valinneet jo ihan toisen ammatin eikä herkkää luonteenlaatua edellyttävää. Pitäisiköhän taiteilijoille saada joku erityinen suojeluluokitus kuten liito-oravalle?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti