Luin tänään Etelä-Suomen Sanomista hyvää tarkoittavan pitkän artikkelin, jossa oli haastateltu terveyden ja hyvinvointilaitoksen tutkimusprofessoria Timo Partosta. Reilut sata riviä käsitteli sitä, kuinka vanhusten mielenterveyspalveluihin olisi lisättävä resursseja, koska yksinäisyys ja epätoivo ajavat vanhuksia itsemurhiin. LIsäksi mukana on osio, jossa kuvaillaan mitkä ovat itsetuhoisuuden merkkejä.
Ratkaisuna vanhusten itsemurhien vähenemiseen Partonen esittää ennaltaehkäisynä erilaisiin mielenterveyspalveluihin panostamisen lisäksi enemmän opastusta digitaalisten välineiden käyttöön. Suurin osa artikkelista on käytetty näihin mielestäni erittäin virkamiesmäisiin "ratkaisuhin".
Minulle tästä jää seuraavanlainen mielikuva:
Annetaan vanhusten vain jäädä yksikseen hautomaan ajatuksiaan, kun joku on käynyt ensin opettamassa pankkipalvelut tietokoneella.
Sitten panostetaan mielenterveyspalveluihin eli käytännössä pumpataan epätoivoinen ikäihminen täyteen lääkkeitä, jotta lääkefirmat takovat lisää rahaa ja vanhuksen eläkkeestä jää vielä vähemmän käteen.
Pieni lohtu artikkelin lopussa muutamalla rivillä on, kun muistutetaan kulttuurisen ilmapiirin tärkeyttä, jotta se tukisi itsetuntoa ja elämänuskoa, sekä ystävien ja läheisten suurta merkitystä siinä asiassa.
Miksei vieläkään puhuta taiteen tervehdyttävästä merkityksestä, vaikka siitä on maailmanlaajuisesti niin monia tutkimuksia, jotka todistavat sen? Taiteelliseen toimintaan osallistuvat pysyvät terveempinä ja tarvitsevat vähemmän lääkkeitä. Juuri tällaisia palveluja ihmisille pitäisi tuottaa. Samalla työllistäisimme monia usein taloudellisessa epävarmuudessa eläviä eri alan taiteilijoita ja hekin saisivat kokea olevansa merkityksellisiä.
Miksei myöskään puututa ihmisten välinpitämättömyyteen? Kyllä naapureita tulee tervehtiä. Samalla voi kysyä, mitä kuuluu. Lapsiakin tulee opettaa tervehtimään, eikä kääntämään katsetta pois, kun kohtaa naapurin rappukäytävässä. Postikorttejakin voi lähettää, vaikka se kuulostaisi kuinka vanhanaikaiselta. Elossa on vielä ikäpolvia, jotka arvostavat sellaista. Ihminen ei ole kone. Ihmisenä olemiseen kuuluu myös toisista välittäminen.
Musiikkia, kuvataidetta, teatteria, kahvitusta, ulkoilua, juttuseuraa, puhelinsoitto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti