Sivut

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Akryylimaalausta ja perustietoa


Maalaan mielelläni akryyliväreillä, koska tekniikka on monipuolinen ja nopean kuivumisensa ansiosta se sopii työskentelytapaani. Korjauksetkin on helppo tehdä, koska edellinen kerros on kuiva minuttien sisällä ellei nopeamminkin. Laitanpa tähän tietoa tuosta tekniikasta. 

Akryylivärin suuri etu siis on, että se vesiohenteisena kuivuu nopeasti. Aloitin aikoinaan maalata paksummalle, vähintään 200 grammaiselle piirustuskartongille. Sitten hankin valkoisia kuitulevyjä, joihin on pingotettu kangas. Olen maalannut myös kortteja  korttikartongille. Lukuisia tauluja olen maalannut pohjustetuille kankaille ja puulevyille oman mieltymykseni ja rahapussini mukaan.
Akryyliväreillä voi maalata antaen värien kuultaa läpi, jolloin vaikutelma on osittain akvarellin tapainen. Useimmiten kuitenkin akryylivärejä käyttävä haluaa tehdä öljyvärimäisiä paksumpia kerroksia. Onhan moni siirtynyt minun laillani öljyväreistä akryyliin sen nopean kuivumisen takia. - Tai kyllästyttyään öljyvärien ohenteiden hajuun.
Siveltimissä voi hyvin suosia edullisempia keinokuitu- tai jopa sianharjassiveltimiä, sillä akryyliväri on melko armoton pilaamaan harjaksia. Siveltimiä ei saa missään nimessä jättää minuutiksikaan kuivumaan värin kanssa, sillä akryyli kuivuu hetkessä kiinni. Parhaat siveltimeni olen laittanut erikseen ja akvarellia varten käyttämäni näädänkarvat ovat melkein kassakaapissa.
 
Tässä on sivellinvalikoimaani. Näistä kaikki soveltuvat akryylimaalauksen eri vaiheisiin.
Väreissä ei välttämättä ole suuria eroja, paitsi pigmenttipitoisuudessa. Esimerkiksi Lidlillä on ollut tarjouksessa perussettejä eli tuubilajitelma, ja se on ollut kokemukseni mukaan ihan laatutavaraa. Niillä voi aloittaa tai hankkia lisämateriaaliksi.
Joskus kaupoissa on Winsor & Newtonin perussarja eli värilajitelma tarjouksessa, ja se merkkihän on ihan huippua, minullakin on niitä. Noihin ei tarvitsisi muuta kuin isomman pullon valkoista lisäksi, koska sitä menee eniten. Mustaa et tarvitse välttämättä ollenkaan, koska sen saa sekoitettua punaisesta, sinisestä ja keltaisesta.

Hyvä merkki on myös Louvre (Lefranc & Bourgeois). Merkkejä on kuitenkin lukuisia ja on hyvä muistaa, että ihan halvat tuntemattomat valmistajat säästävät pigmenttien määrässä, jolloin värejä ei saa halutessaan niin hehkuviksi.
Jos hankit yksitellen tuubeja tai pulloja, niin suosittelen seuraavia:
1. Kadmiumpunainen, 2. Ultramariininsininen, 3. Kadmiumkeltainen (ehkä sitruunankeltainen myös), 4. Koboltinvihreä ja 5. Valkoinen, esim. Titanium white. Noilla pärjää pitkälle, koska ruskeankin saa sekoitettua noista puhumattakaan muista. Valkoisesta jättipullo on hyödyllinen.


Lisäksi on saatavilla kuivumisen hidasteita ja vernissoja kiillon lisäämiseksi tai vähentämiseksi.
Aloittaa voi hyvin vaikka abstraktilla: Kartongille ensin värejä, sekoittaen sientä, siveltimiä ym. Niistä voi leikellä palasia pinnoiksi, joista tulee kivoja efektejä ja yllätyksiä. Tai maalata vaikka taivasta pilvineen. Kannattaa myös kokeilla märällä ja kuivalla siveltimellä, paksulla ja ohennetulla värillä maalaamista, kaikkea samalle pohjalle. Pienet kartonginjämät ovat käteviä kokeiluun. 

Tällaisia vapaita absrakteja kokeiluja kartonginpalasille on mukava tehdä lämmittelynä.

Älä unohda maalausrättiä, sillä väriä tarttuu usein epähuomiossa sinne mistä se on vaikea poistaa kuivana kuten sormiin. Vesiastian tulee myös olla reilun kokoinen, jotta sinun ei tarvitse koko ajan muistaa vaihtaa vettä. Paletiksi käy vaikka isompi muovilevy, jos et raaski ostaa muovipalettia. Olen joskus käyttänyt isommista purkeista jääneitä muovikansiakin värien sekoittamiseen.

Olen tullut kuvanneeksi joidenkin akryylillä maalaamieni taulujen työvaiheita mallin asettelusta valmiiseen tauluun. Tässä ensimmäinen esimerkki. Taulu on maalattu kiilakehyksele pingotetulle pohjustetulle kankaalle, enkä noudata tiukkapipoisesti mallin ulkonäköä:








Äläkä pelkää värileikkiä eli spontaanilta vaikuttavia lätkähdyksiä kuten tässä tuota roosan käyttöä. Semmoiset elähdyttävät ja tekevät tuoreen vaikutelman. Varsinkin vastavärien hienovarainen käyttö on hyväksi. Se saa sävyihin lisää hehkua.

Piakkoin näytän työvaiheet toisesta taulustani.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti