Lyijykyniä on kuitenkin eri kovuus- ja siksi myös tummuusasteita. Jokainen löytää vähitellen omaan käsialaan sopivan, mutta on hyvä tietää mitä eroja kynissä on, ettei tarvitse turhaan tuskailla.
Lyijykyniä on 8H (vaaleat kovat) -vahvuudesta jopa 8B:hen (pehmeät tummat) riippuen valmistajasta. Nuo F ja H sijoittuvat keskelle.
Staedtlerin kynistä löytyy monia vaihtoehtoja. |
Myös paperin laatu vaikuttaa piirustuksen lopputulokseen. Liian sileää tai jopa kiiltävää paperia en suosittele koskaan lyijykynälle. H-alkuiset kynät eivät tartu niihin kunnolla, ja B-alkuisetkin tuppaavat karistamaan grafiittia eivätkä tartu. Mitä sileämpi paperi, sitä hankalampi sille on piirtää lyijy- tai värikynillä.
Hyvä paperi piirtämiseen on tukeva matta, mutta ei liian karkea. Luonnostelua varten ei paperin tarvitse olla niin tukevaa tai kallista kun taas tutkielmat tarvitsevat laadukkaan kartongin, joka kestää monia kerroksia varjostusta jo jopa korjailua.
Tässä olen käyttänyt karkeaa akvarellikartonkia ja luonnostellut erilaisilla kynillä. 6B:llä ei tarvinnut painaa juurikaan. |
Jos haluaa ottaa retkelle mukaan yhden kynän ja lehtiön, niin suosittelen 2B:tä, joka on tarpeeksi pehmeä antaen tummahkoa jälkeä, mutta samalla tarpeeksi kova, ettei sitä tarvitse terottaa niin usein.
Ainoa pyyhekumi, jota käytän ja tarvitsen, on hiilikumi. Se on mitä monipuolisin ja helppokäyttöisin eikä jätä murusia pöydälle. Hiilikumeja on tarjolla useilta valmistajilta.
Hiilikumin voi muokata juuri haluamakseen ja kärjellä korjata myös pieniä yksityiskohtia. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti